Kreosootti on kivihiilitervan tisle, joka koostuu sadoista yhdisteistä, pääasiassa polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (PAH) (60–85 %), fenoleista sekä heterosyklisistä rikki- ja typpiyhdisteistä.

Se on ruskeanmusta, öljymäinen neste, jolla on pistävä, aromaattisille hiilivedyille ominainen haju.

Sen koostumuksissa on eroja, jotka johtuvat seoksessa käytetystä kivihiilestä ja tislausolosuhteista.

Seoksen pääkomponentteina on muun muassa EU:n syöpävaaralliseksi luokiteltuja naftaleeneja.

Kreosootti on syöpävaaralliseksi luokiteltu aine, jota edelleen käytetään teollisesti luvanvaraisesti vuoteen 2022 asti mm. ratapölkkyjen ja sähkötolppien kyllästämiseen. Terveydelle haitallisten rakennusmateriaalien, kuten kreosootin, käyttö rakennusmateriaalina ei ole ollut sallittua Suomessa.

Kivihiili, kivihiilipiki, kreosoottiöljy ja naftaleeni ovat eri tuotteita.

Naftaleeni on tuttu kodeissa käytetyistä koipalloista. Koipallojen tehtävä oli torjua koiperhosen aiheuttamat tuhot tekstiileille ja turkiksille.

Mistä tunnistaa: Tälle ruskeamustalle, öljymäiselle nesteelle on tyypillistä niin sanottu ratapölkynhaju.

Missä käytetty: Teollisesti ja luvan varaisesti ratapölkkyjen kyllästyksessä, sähkötolppien kyllästyksessä ja siltarakentamisessa.

Ilman viranomaishyväksyntää kreosootti tuotteita on käytetty omakotitalojen kellarikerrosten ja alapohjien vedeneristämiseen. Kyllästettyä puumateriaalia, kuten ratapölkkyjä, on käytetty mm. maan pengerryksissä. Kreosoottikyllästettyä kattohuopaa ja raakapahvia on käytetty rakennusten sisä- ja ulkoseinissä sekä ylä- ja alapohjissa.

Vaikutus terveyteen:

  • Osa kreosoottikomponenteista (esim. naftaleeni) haihtuu ilmaan, jolloin voi esiintyä hengitysteiden tai silmien lievää ärsytystä.
  • Iholla kreosootti voi aiheuttaa herkistymistä ja ärsytysoireita. Myös herkistymistä auringonvalolle voi esiintyä.
  • Osa kreosootin komponenteista voi imeytyä ihon kautta elimistöön, jolloin voi tulla heikkouden tunnetta, päänsärkyä, sekavuutta, huimausta, pahoinvointia, lisääntynyttä limaneritystä. Myös oksentaminen on mahdollisia.
  • Nieltynä kreosootti on aiheuttanut kuoleman aikuisella noin 7 g annoksella (lapsella 1–2 g).

Mikäli kreosootille altistuu toistuvasti, on kreosootti tutkimuksissa osoittautunut syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Toistuvan altistumisen kreosootille on todettu lisäävän erityisesti iho- ja huulisyövän riskiä. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) on arvioinut kreosootin ihmisessä todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi (ryhmä 2A).

VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN:

Kreosootin ympäristövaikutusten arviointi pohjautuu PAH yhdisteiden ympäristölle haitallisiin ominaisuuksiin. Kreosootin PAH-yhdisteiden (esim. fenantreeni, fluoreeni, fluorantreeni ja pyreeni) on todettu kertyvän ravintoverkkoon. Voimassa olevien kriteerien perusteella kreosootti on todettu ympäristölle vaaralliseksi vesieliömyrkyllisyyden, huonon hajoavuuden sekä kertyvyyden perusteella. Luokitus pohjautuu osin yksittäisten PAH-yhdisteiden tuloksiin.

Asumisterveysliitto ei tee kuntotutkimuksia eikä korjaussuunnittelua. Asumisterveysliitto neuvoo ja ohjaa asiakkaita eteenpäin asioidensa selvittämisessä.

Tunkkainen ja epämiellyttävä sisäilma voi paljastaa ilmanvaihdon puutteet. Kyseinen ongelma kertoo, että rakenteessa saattaa olla kosteus- ja homevaurio tai huono ilmanvaihto. Mikäli ilmanvaihto ei toimi tai on puutteellinen ei ilmaa poistu eikä korvausilmaa tule riittävästi sisään.

Homeasunnosta pois muutettaessa täytyy irtaimisto puhdistaa huolellisesti ennen sen viemistä ns. puhtaaseen asuntoon. Samoin, kun muutetaan takaisin remontoituun asuntoon tai kun remontti on ohi, tulee irtaimisto huolella puhdistaa.

Irtaimistoon jääneet mikrobit, niiden osaset ja kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet (hajujen aiheuttajia) voivat aiheuttaa oireita. Irtaimisto kannattaa tuoda kotiin, jos mahdollista, vähitellen puhdistettuna, esimerkiksi huonekalu kerrallaan. Samalla pystyy tarkkailemaan, minkä tavaran tuonnin jälkeen oireet mahdollisesti ilmaantuvat. Tällä tavoin helpotetaan oireilun aiheuttavan tavaran/huonekalun löytymistä ja vältytään tavaroiden tarpeettomalta hävittämiseltä.

Arkijärki tulee aina säilyttää. ”Isoäiti” puhdisti säilöntää varten lasipurkit kuumassa uunissa. Puhdistamiseen ja hajun poistoon voi käyttää lämmönlähteenä mm. noin 100-asteista saunaa, sähköuunia (100°C), hiustenkuivainta tai muuta lämmönlähdettä. Aikaa, minkä tuote on lämmön vaikutuksessa, on vaikea sanoa. Tavoitteena on, että tuote on yhtä lämmin sisäpuolelta kuin saunan lämpötila. Lisäksi apuna kannattaa käyttää tuulettamista ja imurointia.

Silminnähden homeessa oleva irtaimisto voi olla vaikea puhdistaa, joten se joudutaan usein hävittämään. Mikäli huolellisesta puhdistamisesta, tuulettamisesta ja varastoinnista huolimatta irtaimisto aiheuttaa oireita, ei ole juuri muuta tehtävissä kuin luopua tavaroista. Päätös irtaimiston hävittämisestä jää aina asukkaalle itselleen.

Lataa Irtaimiston puhdistusohje.

Terveyshaitan arvioinnin ja mahdollisen toteamisen tekee terveydensuojeluviranomainen, yleensä terveystarkastaja. Arvio tehdään asunnontarkastuksen sekä mahdollisten siihen liittyvien tutkimusraporttien perusteella. Terveydensuojeluviranomainen tulee pyytää asunnontarkastukselle.

Terveydensuojeluviranomainen vastaa myös asumiskieltomääräyksistä.

Osa kreosoottikomponenteista (esim. naftaleeni) haihtuu ilmaan, jolloin voi esiintyä hengitysteiden tai silmien lievää ärsytystä.

Iholla kreosootti voi aiheuttaa herkistymistä ja ärsytysoireita. Myös herkistymistä auringonvalolle voi esiintyä.

Osa kreosootin komponenteista voi imeytyä ihon kautta elimistöön, jolloin voi tulla heikkouden tunnetta, päänsärkyä, sekavuutta, huimausta, pahoinvointia, lisääntynyttä limaneritystä. Myös oksentaminen on mahdollisia.

Nieltynä kreosootti on aiheuttanut kuoleman aikuisella noin 7 g annoksella (lapsella 1–2 g).

Mikäli kreosootille altistuu toistuvasti, on kreosootti tutkimuksissa osoittautunut syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Toistuvan altistumisen kreosootille on todettu lisäävän erityisesti iho- ja huulisyövän riskiä. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) on arvioinut kreosootin ihmisessä todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi (ryhmä 2A).

Kreosootti ei vahingoita materiaaleja, elleivät ne ole olleet kiinteässä yhteydessä kreosoottiin. Mikäli niihin on imeytynyt kreosootin hajua, voi hajua koettaa poistaa lämpökäsittelyllä. Lämpökäsittelyyn voidaan käyttää 65–100 asteista saunaa, hiustenkuivainta, uunia tms. sellaista millä esineen tai tavaran saa turvallisesti kuumennettua ilman tulipalon vaaraa. Vaatteet voi pestä 60 asteisella ohjelmalla. Mikäli haju ei poistu tuotteista, voi toimenpiteet tehdä uudelleen ja ellei tämäkään auta, täytyy miettiä hävittääkö tuotteet.

Kreosootilta haisevaa tervapaperia ei saa peitettyä niin, etteikö hajua sisäilmaan tulisi. Kreosootin eli PAH yhdisteen haju sisäilmassa katsotaan Asumisterveysasetuksen mukaan toimenpiderajan ylittäväksi määreeksi. Eli jotta haitta voidaan estää, tulisi kaikki haisevat tervapaperit poistaa.

Haitan laajuuden arvioimiseksi on paikalle hyvä pyytää alan ammattilainen, mieluiten rakennusterveysasiantuntija, ja antaa hänelle toimeksianto selvittää asia. Hänen toimeksiantoonsa voi sisällyttää myös korjaussuunnitelman sekä kustannuslaskennan tulevista korjauksista.

Haju talossa voi johtua monesta syystä. Tetrakloorianisoli on yksi hajun aiheuttaja mitä etenkin vanhoissa taloissa voi esiintyä. Tetrakloorianisoli haisee voimakkaasti, vaikka sitä olisi vähäinen määrä. Sen hajukynnys on hyvin matala. Hajutaloissa ei välttämättä ole merkittäviä mikrobivaurioita.

Haju, joka tarttuu kaikkeen, rakennukseen itseensä ja myös siellä olevaan irtaimistoon sekä vaatteisiin, koetaan äärimmäisen epämiellyttäväksi ja asumisviihtyvyyttä heikentäväksi tekijäksi. Hajun poistaminen on hankalaa, suoraan sanoen mahdotonta. Otsonointi tai kemikaalikäsittely eivät poista hajua lopullisesti, ja rakennuksia irtaimistoineen on jouduttu hävittämään. Mikäli haju ei lähde pesussa pois, ei edes useaan kertaan pestäessä niin on mahdollista, että kyseessä on tämä kyseinen yhdiste. Mikäli haju ei tee elämästä sietämätöntä, sitä on vain opittava kestämään.

Mikäli haju lähtee esimerkiksi pesussa pois, voi kyseessä olla jokin muu asia, mikä aiheuttaa hajua. Siinä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä alan ammattilaiseen, esimerkiksi rakennusterveysasiantuntijaa, jonka voi palkata tutkimaan hajun syytä.

Homekoirat eivät haista tetrakloorianisolia, mutta mikäli kyseessä on kosteus- ja homevaurio, voi homekoira haistaa sen.

Ei voi. Oireet ovat usein hyvin saman tyyppisiä eri ongelmissa. Oli sitten kyseessä mikrobi- tai kemikaaleista johtuva ongelma tai ilmanvaihdon puutteellisuudesta johtuvat ongelmat, ovat oireet hyvin saman tyyppisiä. Oireiden syyn selvittäminen vaatii aina tarkempia tutkimuksia.

Voit ottaa meihin helposti yhteyttä lomakkeen avulla.

040 1234 567